Westron

Kontu
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.

Sisällysluettelo

Westron - Yhteiskieli

Kieli jota Tarun Sormusten herrasta henkilöt oikeasti puhuivat, ja jolla Länsikairan Punainen kirja oli kirjoitettu, oli nimeltään adûni, jonka Tolkien käänsi englanniksi muotoon westron.[1] Tolkien selittää: "Kieli jota tässä tarinassa edustaa englanti, oli westron eli kolmannen ajan Keski-Maan läntisten osien "yhteiskieli". Tuon ajan kuluessa siitä oli tullut lähes kaikkien niiden puhuvien kansojen (paitsi haltioiden) äidinkieli, jotka asuivat Arnorin ja Gondorin vanhojen kuningaskuntien alueella eli kaikilla rannikkoseuduilla Umbarista pohjoiseen Forochelin lahdelle ja sisämaahan aina Sumuvuorille ja Ephel Dúathille saakka. Kieli oli levinnyt pohjoiseen Anduinin vartta ja vallannut maat Virran länsipuolella ja Vuorten itäpuolella Kurjenmiekkakentille asti. Sormuksen sodan aikoihin tuon ajan lopulla nämä olivat yhä sen alueen rajat jossa sitä puhuttiin äidinkielenä."[2] Gondorin westronissa oli vanhahtava sävy, mutta hobitit puhuivat kielen maalaismurretta. On myös todettu, että kaikki ne jotka olivat säilyttäneet oman kielensä, käyttivät kuitenkin westronia toisena kielenä, kuten drúedain (metsäläiset) ja rohirrim. Jopa örkit puhuivat kömpelöä westronia tarpeen tullen. Mordorissa Frodo ja Sam ymmärsivät mitä heitä etsiskelevät kaksi örkkiä puhelivat toisilleen, sillä "ne olivat eri rotua ja käyttivät yhteiskieltä tapansa mukaan".[3] Westron on se kieli joka täytyy opetella ennen kuin astuu aikakoneeseen ja matkustaa kolmannelle ajalle. (Sen sijaan quenyan opiskelu olisi kuin opettelisi latinaa ennen Eurooppaan matkustamista: perille päästyä kovin moni ei ymmärtäisi saapujaa.)

Westron oli alun perin "ihmisten kieli vaikka haltioiden vaikutus oli sitä rikastuttanut ja pehmentänyt. Alkujaan se oli niiden kieli joita eldar kutsuivat nimellä atani eli edain, "Ihmisten isät", ja he kuuluivat Haltiamielten kolmeen sukukuntaan, jotka saapuivat länteen Beleriandiin ensimmäisellä ajalla". Toisella ajalla Númenorin adûnaic oli se kieli, jota puhuttiin linnoituksissa ja satamissa, joita númenorilaiset pitivät yllä Keski-Maan rannikolla, ja "johon sekoittui monia sanoja vähäisempien ihmisten kielistä. Vähitellen se kehittyi yhteiskieleksi joka levisi rannikoita myöten kaikkien niiden keskuuteen jotka olivat tekemisissä Westernessen kanssa".[4] Tämä prosessi jatkui Númenorin tuhon jälkeen: "Elendilin kansa oli vähäinen, sillä vain muutama suuri laiva oli päässyt pakoon tuhoa tai selviytyi merien myllerryksestä. He tosin löysivät läntisiltä rannoilta monia asukkaita, jotka olivat heille sukua kokonaan tai osaksi, sillä nämä polveutuivat merimiehistä ja linnoitusten ja satamien vartijoista, jotka oli lähetetty sinne menneinä päivinä. Siitä huolimatta dúnedain olivat enää pieni kansa muukalaisten keskellä. Siksi he käyttivät westronia kaikissa tekemisissään muiden ihmisten kanssa ja hallitessaan valtakuntia joiden valtiaita heistä oli tullut. Nyt tämä kieli levisi ja – – rikastui suuresti dúnedainin kielestä adûnaicista lainatuista sanoista sekä noldorista (eli sindarista).[5] Westron muuttui alkuperäisestä adûnaicista osaksi myös kielen laiminlyömisen vuoksi.[6] Númenorin eloonjääneet Uskolliset eivät rakastaneet suuresti adûnaicia, joka oli niiden Westernessen kapinallisten kuninkaiden kieli, jotka olivat yrittäneet tukahduttaa kaikki muut kielet. Kuitenkin kieli myöhemmin "pehmeni haltioiden vaikutuskesta". Tolkien kuvaili westronia "yhtä sekoittuneeksi kuin nyk[y]e[nglantia].[7] Haltiakielten vaikutteita westronissa voi luultavasti verrata lukuisiin ranskan sanoihin, jotka on omaksuttu englantiin.

Westronin rakenne

//tulossa//

Päätteet

//tulossa//

Haltiakielten vaikutteet

//tulossa//

Westronin / hobittikielen sanasto

//tulossa//

Muita nimiä[8]

Viitteet

  1. Kersti Juva jätti nimen suomentamatta. Hän toteaa Tarun Sormusten herrasta liitteessä FII, että sen suomentaminen, samoin kuin nimien Rivendell ja Westernesse, osoittautui ylivoimaiseksi (TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / 974 / *** / *** / 1173) (suom. huom.).
  2. TSH.
  3. TSH III/6.2., Varjojen maa.
  4. TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat".
  5. HoME XII, s. 33-34.
  6. HoME XII, s. 315.
  7. Kirjeet, kirje 425.
  8. Tämä osuus on H. Fauskangerin alkuperäisen artikkelin alussa. Tekstiä on myös hieman muokattu.
  9. 9,0 9,1 HoME XII, s. 316.
  10. 10,0 10,1 HoME XII, s. 32.

Lähteet

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Kontu
Työkalut
Muilla kielillä
Tolkien-yhteisö