Vinyamar
Vinyamar, "Uusi Asumus" (engl. New Dwelling),[1] oli Turgonin asunto meren rannalla, Tarasin vuoren juurella.[2] Vinyamarin salit olivat vanhin noldorin maanpakolaisten kivitöistä Keski-Maassa.[3]
Vinyamar oli rakennettu pengermälle Tarasin rinteelle. Rakennuksen sisällä oli ainakin suuri sali, jonka itäpäässä oli korokkeella kivinen istuin, joka oli "kaiverrettu täyteen outoja merkkejä".[4]
Idäntien mainitaan kulkeneen aikoinaan aina Vinyamarille saakka.[5]
Gondolinin valmistuttua Turgon jätti Vinyamarin tyhjilleen.[6] Ulmon neuvosta hän jätti jälkeensä kypärän, haarniskan, kilven ja miekan, jotka hän ripusti Korkean Istuimensa taakse.[7] Näistä hänen oli määrä tunnistaa viestintuoja, joka saapuisi häntä varoittamaan, jos Gondolinia uhkaisi petos.[8] Tuor otti nämä varusteet itselleen, minkä jälkeen Ulmo puhutteli häntä Vinyamarin juurella.[9]
Nimestä
Quenyankielisen nimen osat ovat:
Viitteet
- ↑ Käännös on ilmeisesti Christopher Tolkienin käsialaa, sillä Silmarillionin hakemistossa se mainitaan nimen todennäköiseksi merkitykseksi (Silm., Hakemisto, s. 429 s.v. Vinyamar), vrt. KTK, Sanasto, s. 431 s.v. Vinyamar.
- ↑ Silm. 14, Beleriandin valtakunnat, s. 146.
- ↑ KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 41.
- ↑ KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 42, 47.
- ↑ KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 60, 77 [viite 21].
- ↑ KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 67; Silm. 13, Noldorin paluu, s. 140.
- ↑ KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 73.
- ↑ KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 42-43; Silm. 15, Noldor Beleriandissa, s. 154.
- ↑ KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 44; vrt. Silm. 23, Tuor ja Gondolinin tuho, s. 300-302.
- ↑ Vrt. Vinyalondë, Vinyarië; Etymologies s.v. WIR-: virya 'tuore', vinya 'nuori' (Vinyar Tengwar 46, 2004, s. 22); vrt. s.v. GWIN- 'uusi tuore', poistettu hakusana: winya 'uusi' (Vinyar Tengwar 45, 2003, s. 16).
- ↑ Vrt. Mar-nu-Falmar, Valimar, Eldamar; Etymologies s.v. MBAR- 'asua' (HoME V, s. 372).
