Vidugavia

Kolmannen Ajan 1200-luvulla pohjalaisia asusti laajasti Synkmetsän etelä- ja itäpuolisilla tasangoilla. Tätä pohjalaisten hallitsemaa maata kutsuttiin nimellä Rhovanion. Heillä oli monia kilpailevia ruhtinaita, mahtavimpana heistä Vidugavia – Rhovanionin kuninkaaksikin itseään kutsunut – jonka oma valtakunta oli kuitenkin Rhovanionin keskisistä alueista pohjoiseen, Suuren Vihermetsän ja Vuolaan Virran välillä. 1248 Vidugavia auttoi Gondorin valtionhoitaja Minalcaria (joka kuninkaaksi noustuaan otti voittonsa kunniaksi nimen Rómendacil II) taistelussa itäläisiä vastaan. Tätä Vidugavia tuskin teki vain hyvää hyvyyttään, sillä jotkut kilpailevat pohjalaisruhtinaat olivat liittoutuneet itäläisten kanssa ajaakseen omaa etuaan. Ratkaiseva taistelu käytiin Rhûnin Järven länsipuolella, mutta sen jälkeen myös itäläisten asutukset järven itärannoilta tuhottiin.

Tämän jälkeen Gondor oli erityisen suosiollinen Vidugaviaa kohtaan, ja Rómendacil kutsui monia pohjalaisia palvelukseensa ja he saattoivat kohota korkeallekin armeijan arvoasteikossa. Vuonna 1250 Rómendacil lähetti oman poikansa Valacarin Vidugavian hoviin oppimaan pohjalaisten kieltä ja kulttuuria. Isänsä suunnitelmat ylittäen Valacar suorastaan rakastui pohjalaisten maahan ja meni avioon Vidumavin, Vidugavian tyttären kanssa. Tuosta avioliitosta sai sukupolvea myöhemmin alkunsa Gondorissa Sukuriita, mutta Vidugaviasta eivät historiankirjat tiedä kertoa enempää. Ilmeisesti hän kuitenkin naitti mieluusti tyttärensä Gondorin kruununperilliselle, kuinkas muutenkaan.

Toisin kuin myöhempien pohjalaisten (éothéodin ja rohirrimin) muinaisenglantilaiset nimet, Vidugavian ja muiden varhaisten pohjalaisten nimet Tolkien lainasi goottien kielestä, joka on vanhin muistiin merkitty germaaninen kieli (ollen siis muinaisenglannin varhainen edeltäjä, kuten Vidugavian pohjalaisten kieli edelsi éothéodin puheenpartta). Vidugavia on latinalaistettu muoto gootinkielisestä todellisesta nimestä Widugauja, 'metsäasuja'.