Valacar
Valacar (1194-1432 ka.) oli Gondorin kahdeskymmenes kuningas vuosina 1366-1432 ka. Hän oli Rómendacil II:n poika ja Eldacarin isä.[1]
Vuonna 1250 ka. Valacarin isä Rómendacil II lähetti poikansa Rhovanionin kuninkaan Vidugavian luokse tutustumaan pohjalaisiin, joita hän havitteli liittolaisikseen itäläisten kiihtyviä hyökkäyksiä vastaan. Valacar otti vaimokseen Vidugavian tyttären Vidumavin (Gondorissa Galadwen), joka synnytti hänelle pojan, Eldacarin (pohjalaiselta nimeltään Vinitharya).[2]
Valacar palasi Gondoriin perheineen ja ylhäisistä pohjoisen miehistä ja naisista koostuvan talonväkensä kanssa vuonna 1260 ka. Hänen puolisonsa, jota kunnioitettiin ja rakastettiin Gondorin hovissa, kuoli vuonna 1344 ka., mikä oli tietysti aikainen poismeno dúnedainin mittapuulla.[3]
Valacar oli voimakas kuningas, mutta tyytymättömyys häntä ja hänen puoliksi pohjalaista syntyperää olevaa poikaansa kohtaan kasvoi jatkuvasti. Valacarin vanhuudenpäivinä eteläisissä maakunnissa syttyi avoin kapina, ja monet sanoivat, etteivät hyväksyisi hallitsijakseen puoliveristä prinssiä. Näin sai alkunsa Sukuriitana tunnettu pitkä sisällissota.[4]
Viitteet
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1071; HoME XII, s. 198.
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1078; HoME XII, s. 198, 213-214.
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1079; HoME XII, s. 198, 260-261.
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1079; HoME XII, s. 199, 213-214.
