Umbar

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Umbar oli númenorilaisten Belfalasin lahden etelärannalle Keski-Maahan rakentama suuri satama- ja linnoituskaupunki. Sen satamalahtea suojasi pohjoisessa pitkä Umbarin niemi. Voi olla, että Umbar oli perustettu jo varhemmin, mutta Toisen Ajan vuonna 2280 siitä tehtiin "Númenorin suuri linnoitus". Miltei tuhat vuotta myöhemmin, vuonna 3261, Númenorin viimeinen kuningas Ar-Pharazôn laski armeijoineen maihin Umbarissa lähtiessään haastamaan Sauronia sotaan. Niin paljon pahaa kuin siitä seurasikin, jopa Númenorin Uskolliset pitivät tuota hetkeä kunniassa, ja sen muistoksi Gondorin kuninkaat pystyttivät Umbarin niemen korkeimmalle kukkulalle muistomerkin, jonka huipulla olleesta kristallipallosta Auringon säteet heijastuivat.

Númenorin tuhon jälkeen kaupunki jäi Kuninkaan miehiksi kutsutun puolueen käsiin. Gondorissa heitä alettiin kutsua mustiksi númenorilaisiksi, sillä he vastustivat Elendiliä ja hänen jälkeläisiään, ja ainakin osa heistä taisteli Sauronin puolella. Viimeisen Liiton sodan aikana heidän johtajikseen mainitaan Herumor ja Fuinur, jotka nousivat valtaan etelän haradrimin keskuudessa ja olivat mahdollisesti kotoisin Umbarista.

Kolmannen ajan alkupuolella Umbarin númenorilaiset nähtävästi sekoittuivat ruhtinaitaan lukuunottamatta heitä ympäröivien ja paljon monilukuisampien Haradin ihmisten kanssa. Gondorin mahdin nousu ja levittäytyminen etelään Umbarin etupiiriin ajoi valtakunnat sotaan. Umbarin kaupunki kukistui vuonna 933, ja siitä tuli Gondorin suuri satama ja linnoitus. Mutta Umbarista pois ajetut ruhtinaat kokosivat liittolaisensa haradrimin keskuudessa ja piirittivät kaupunkia monet vuodet. Gondor onnistui pitämään kaupungin hallussa laivastonsa avulla. Sota maanpakoon ajettuja umbarilaisia ja Haradin kuninkaita vastaan jatkui vuoteen 1050 asti, jolloin Ciryaher Ciryandilin poika kukisti heidät ratkaisevassa taistelussa jossain Harnen-joen tuolla puolen.

Vuodesta 1050 aina vuoteen 1448 asti Umbar kuului Gondorille ja oli yksi sen tärkeimmistä kaupungeista. Gondorin sisällissodassa se tuki Castamirin puoluetta. Tappion jälkeen kapinalliset vetäytyivät Umbariin, asettuivat sinne asumaan, ja perustivat itsenäisen ruhtinaskunnan josta tuli turvapaikka kaikille Eldacarin vihollisille. Siitä lähtien Umbar oli sodassa Gondorin kanssa, ja uhka rannikoille ja merenkululle.

Kuningas Telumehtar kukisti Castamirin viimeiset jälkeläiset ja valloitti Umbarin takaisin vuonna 1810, mutta pian hänen kuolemansa jälkeen Umbar menetettiin jälleen ja se joutui tällä kertaa Haradin ihmisten käsiin. Loput Kolmannesta Ajasta nämä sekalaista alkuperää olevat ihmiset, jotka eivät olleet Gondorin ystäviä, pitivät Umbaria hallussaan ja tunnettiin Umbarin Merirosvoina.

Nimestä

Nimi 'Umbar' on alkuperäiltään epäselvä, eikä liity quenyan sanaan umbar, "kohtalo". (Liite F:n suomennoksessa on tässä kohdassa virhe: "niiltä ajoilta jolloin númenorilaisten laivat vielä kyntivät meriä", engl. "from days before the ships – –".) Se näyttäisi pitävän sisällään asuinpaikkaa tarkoittavan sanajuuren mbar, mutta on alkuperältään todennäköisesti esinúmenorilainen.

Lähteet

TSH III, Liite B, s. */*/453/*/*, Liite F, s. */*/506/*/*, Silm. 365, 409.