Alussa, kun ainur olivat Erun luona hänen asuinsijoissaan, Tyhjyys (engl. Void) oli se autius joka oli noiden asuinsijojen ulkopuolella. Vain Melkorin tiedetään käyneen siellä etsimässä Sammumatonta Liekkiä ja murehtineen sen autiutta.

Kun ainur aloittivat Suuren Soiton, sen ääni kantautui Tyhjyyteen, "eikä se ollut enää tyhjä."

Soiton jälkeen Eru vei ainurin Tyhjyyteen ja näytti heille näyn: Maailman "joka kaartui Tyhjyyteen ja pysyi siinä vaikka ei ollut siitä lähtöisin."

Näyn jälkeen Tyhjyys palasi jälleen entiselleen ja siihen palasi Pimeys, jota ainur eivät olleet ennen tunteneet.

Kun Eru lausui luomissanansa eä, Maailma tuli Olevaksi ja Eru lähetti sen sydämeksi Sammumattoman Liekin Tyhjyyteen.

Nähtävästi eän lausumisen jälkeen Maailma siis koostui: a) Erun asuinsijoista (Ajattomat Salit), b) Tyhjyydestä sen ulkopuolella, c) Maailmasta Tyhjyyden keskellä.

Kun Valar laskeutuivat Maailmaan, heistä tuli Maailman Mahdit. Niinpä Melkor ja hänen jälkeensä Sauron suljettiin häviönsä jälkeen Maailman ulkopuolelle, Tyhjyyteen, jota kutsutaan myös Ajattomaksi Tyhjyydeksi.

Tyhjyys oli hyvin pimeää, mikä käy ilmi eräästä vertauksesta. Kun Melkor hyökkäsi Ardaan valarin juhliessa Almarenilla hänestä sanotaan tulleen "tumma kuin Tyhjyyden Yö"

Lähteet: Silm. 14-19, 25, 38, 320.