Tie vain jatkuu jatkumistaan

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

(1) Bilbon runo

Bilbo Reppulin kävelylaulu, jonka hän lauloi lähtiessään Repunpäästä 22.9.1401 kl. kohti Rivendelliä jäähyväisjuhlansa jälkeen.[1] Hän oli kuitenkin tehnyt laulun jo paljon aikaisemmin, sillä myös Frodo tunsi sen. Tämä kävi ilmi 17 vuotta myöhemmin, kun Frodo, Pippin ja Sam olivat juuri lähteneet omalle pitkälle matkalleen 23.9.1418 kl. (3018 ka.).

Hobittien toisena matkapäivänä (24.9.1418) pian aamiaisen jälkeen Pippin tokaisi: "Tie vain jatkuu jatkumistaan, mutta minä en jaksa lepäämättä. Nyt on kyllä lounasaika." Silloin laulu muistui Frodon mieleen ja hän lausui sen sanat – yhden pienen muutoksen kera (katso alla kommentaari, r. 5).[2]

Bilbo on selvästi muotoillut laulunsa sen runon pohjalta, jonka hän esitti Gandalfille palatessaan Ereborin retkeltään 22.6.1342 kl. (2942 ka.) ja nähtyään ensimmäisen kerran oman Kukkulansa. Tämä kaksisäkeinen runo alkaa sanoilla Tiet vain jatkuvat jatkumistaan.[3]

Bilbo esitti laulusta vielä kolmannen version keskustellessaan Gondorista palanneiden Sormuksen Saattueen hobittijäsenten kanssa Rivendellissä 4.10.1419 kl. (3019 ka.). Hän oli muuttanut laulun viisi viimeistä säkeistöä päätettyään lopullisesti jättää matkustamisen muiden huoleksi.[4]

Kommentaari

Laulun on suomentanut Panu Pekkanen. Alkuteksti on peräisin The Lord of the Rings -teoksen vuoden 2004 editiosta.[5]

rivi 1

Tie vain jatkuu jatkumistaan / The Road goes ever on and on

  • Tämän Bilbo oli saanut hyvin konkreettisesti kokea matkallaan Ereborille. Eriadorin laajuus hämmensi häntä jo matkan alkutaipaleella niin että nähtyään Sumuvuorten ensimmäiset huiput hän kysyi Balinilta: "Onko tuo se Vuori?".[6] – Sivumennen sanoen Sam joutui samankaltaisen hämmennyksen valtaan Vihervaaroilla katsellessaan Rankkivuota: Samin pyöreät silmät olivat selällään, sillä hän katsoi uutta taivaanrantaa kohti yli maiden joita ei ollut koskaan ennen nähnyt.[7] Samin kysyttyä vielä Frodolta, asuiko noissa metsissä haltioita, Frodo lausui Bilbon matkalaulun, ehkä Pippinin sanojen lisäksi myös Samin ilme toi hänen mieleensä Bilbon matkan.

rivi 2

ovelta mistä sen alkavan näin. / Down from the door where it began.

  • Bilbo ajattelee varmasti tässä Repunreunan ovea, jonka hän sulki takanaan lähtiessään kohti suurta tuntematonta.

rivi 3

Nyt se on kaukana edessäpäin, / Now far ahead the Road has gone,

  • Tästä säkeestä käy ilmi, miten Bilbolle Tie on kuin elävä olento, jota hän koettaa tavoittaa. Samalla Tie kuvaa hänelle päämäärää, Tien päätä, joka Bilbolle oli tietenkin Erebor.

rivi 4

1,2) Bilbo ja Frodo: jos voin, sitä joudun seuraamaan / And I must follow, if I can,
3) Bilbo: muut seuratkoot sitä jos jaksavat vaan! / Let others follow it who can!

  • "Jos voin", sanovat Bilbo ja Frodo laulun alkuperäisessä versiossa, sillä he kumpikin tietävät – varsinkin Bilbo – että Tie on pitkä ja vaaroja täynnä. Perille pääsy ei ole koskaan varma – paluusta puhumattakaan.
  • Rivendellissä esittämässään versiossa Bilbo poikkeaa alkuperäisistä sanoista ja heittää omasta puolestaan hyvästit matkustamiselle. Alkutekstissä sanallinen muutos on paljon suomennosta pienempi: And I must (follow) > Let others (follow); if I (can) > it who (can).

rivi 5

1) Bilbo: jaloin innokkain vaeltaen / Pursuing it with eager feet,
2) Frodo: jaloin uupunein vaeltaen / Pursuing it with weary feet,
3) Bilbo: He saavat aloittaa matkan uuden; / Let them a journey new begin,

  • Bilbon ja Frodon versioissa on kiinnostava ero: Bilbon "jaloin innokkain" kuvaa sitä, miten hän lähtiessään Rivendelliin on henkisesti jättänyt Konnun taakseen ja suuntaa ajatuksensa iloisena kohti edessäpäin olevaa matkaa, mutta Frodoa ahdistavat raskaat mietteet ja pahat aavistukset, ennen kaikkea hän kaipaa Kontua, koska hänen lähtönsä ei ole vapaaehtoinen.
  • Rivendellissä Bilbon laulu lähtee uusille urille: hänen matkansa ovat ohi, nuoremmat saavat aloittaa uuden tulevaisuuden – Sormuksen ja Sauronin tuhoutumisen jälkeen.

rivi 6

1,2) Bilbo ja Frodo: kunnes se taas tien suuremman kohtaa / Until it joins some larger way,
3) Bilbo: minä jaloin uupunein vaeltaen / But I at last with weary feet

  • Voisiko Bilbo tässä viitata yksinkertaisesti siihen, että Repunpäästä vievä polku liittyy Idäntiehen? Joka tapauksessa hän oli kertonut Frodolle käsityksensä yhden, suuren Tien olemuksesta: "On kamalan vaarallista kävellä ulos ovestaan. Astut tielle ja jollet pidä jalkojasi kurissa, tie voi pyyhkäistä sinut kuka tietää minne."[8] Bilbolle Tie on lähestulkoon kuin pienistä puroista muodostuva suuri joki.
  • Bilbon Rivendellin-versiossa on yllättäen lähestulkoon sama säe kuin Frodon laulussa rivillä viisi. Mutta Bilbolla on vielä parempi syy olla uupunut.

rivi 7

1,2) Bilbo ja Frodo: paikassa johon moni polku johtaa. / Where many paths and errands meet.
3) Bilbo: majatalon valaistun vihdoin haen / Will turn towards the lighted inn,

  • Bilbolla oli matkallaan monia tällaisia risteyskohtia, Rivendell, Beornin talo, Järvikaupunki... Huomaa myös, että alkutekstissä paths and errands olisi sananmukaisesti suomennettuna "polut ja (tiettyä tarkoitusta varten tehdyt) matkat": Bilbon kolo oli yksi tällainen risteyspaikka – ja vieläpä hyvin merkittävä sellainen. Siellä Gandalfin ja Thorinin polut ja matkat kohtasivat Bilbon ja johtivat heidät "Synkmetsän läpi ja --- Yksinäiselle Vuorelle tai pitemmällekin, ja vielä pahempiin paikkoihin."[8]
  • Bilbon "valaistu majatalo" oli Rivendell, jossa hän sai viimein levätä kyllikseen – valmistautuakseen vielä yhteen matkaan, viimeiseensä.

rivi 8

1,2) Bilbo ja Frodo: Mihin sitten? Tiedä en. / And whither then? I cannot say.
3) Bilbo: ja lepoon, uneen saan tilaisuuden. / My evening-rest and sleep to meet.

  • Niinpä. Tulevaisuus on kirjoittamatta, ja Tie voi aina poiketa odottamattomaan suuntaan. "Kamalan vaarallista" todellakin.
  • Bilbon evening-rest and sleep 'iltalepo ja uni' olivat hyvin konkreettista todellisuutta hänelle, sillä niin kuin Bilbo sanoi Frodolle jo heidän tavatessaan Rivendellissä ensimmäisen kerran: "Täällä on tosiaan vaikea pysyä hereillä ennen kuin tottuu."[9]

(2) Sävellys

Toni Edelmann sävelsi Ryhmäteatterin tuottamaan näytelmään Taru Sormusten Herrasta (1989) useita lauluja, jotka julkaistiin myös LP-levyllä "Taru Sormusten Herrasta" (Scandia, SLP 733 / SMK 733 / SCD 733 (P) 1989 Fazer Finnlevy).
Laulun "Tie vain jatkuu" esittivät Timo Torikka, Taneli Mäkelä, "Hobitit" ja lasten kuoro. Laulu on levyn A-puolella viidentenä.

Katso myös Donald Swannin sävellys The Road Goes Ever On.

Viitteet

  1. TSH I/1.1., s. *** / 44 / 56 / *** / ***.
  2. TSH I/1.3., s. *** / 76 / 105 / *** / ***.
  3. Hobitti XIX, s. 305-306 / 327-328.
  4. TSH III/6.8., s. *** / 855 / 353 / *** / ***.
  5. S. 35, 73, 987.
  6. Hobitti III, s. 53 / 56.
  7. TSH I/1.3., s. *** / 76 / 105 / *** / ***.
  8. 8,0 8,1 TSH I/1.3., s. *** / 76 / 105 / *** / ***.
  9. TSH I/2.1., s. *** / 212 / 315 / *** / ***.