Tar-Míriel

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Númenorin kuningatarta. Lukeaksesi Mírielistä, Fëanorin äidistä, katso artikkeli Míriel.

Tar-Míriel (3117-3319 ta.[1]) oli Númenorin 24. hallitsijan Tar-Palantirin ainoa lapsi, joka sai tältä haltiakielisen nimen Míriel.[2] Hänen kerrotaan olleen "kauniimpi hopeaa ja norsunluuta ja helmiä".[3]

Mírielistä olisi pitänyt tulla hallitseva kuningatar, sillä hän oli Tar-Palantirin ainoa lapsi, mutta hänen serkkunsa Pharazôn, joka kuului haltiamieliä vastustaviin Kuninkaan miehiin, pakotti hänet puolisokseen Tar-Palantirin kuoltua vuonna 3118 ta. ja nimitti samalla itsensä hallitsijaksi nimellä Ar-Pharazôn (eli Tar-Calion).[4] Ar-Pharazôn antoi Mírielille adûnaicinkielisen nimen Ar-Zimraphel,[5] koska hän ei halunnut käyttää haltiakielisiä nimiä.[6]

Kun Ar-Pharazôn hyökkäsi Amaniin vuonna 3319 ta., Númenor tuhoutui Maailman muuttumisen myllerryksissä.[7] Tar-Míriel yritti paeta Meneltarman huipulle, mutta "suuri laine, vihreä, kylmä, vaahtopäinen, vyöryi yli maan ja otti syliinsä kuningatar Tar-Mírielin – – vedet saavuttivat hänet ja hänen huutonsa hukkui tuulen ärjyntään".[3]

Nimestä

Quenyankielisen nimen Míriel alkuosana on mírë 'jalokivi',[8] ja loppuosana useissa naisten nimissä esiintyvä pääte -iel, joka tarkoittaa 'tytärtä, (neitoa)'.[9]

Númenorin hallitsijoiden tapaan Tar-Mírielin syntymänimeen Míriel yhdistettiin etuliite Tar- 'kuningatar',[10] vaikka Ar-Pharazôn riistikin valtikan Tar-Mírieliltä.

Viitteet

  1. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 306; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. 422 / 897 / 388 / 477 / 1067.
  2. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 305.
  3. 3,0 3,1 Silm., Akallabêth, s. 349.
  4. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 306; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1067-1068.
  5. Ks. myös artikkeli Adûnaic - Númenorin kansankieli: Adûnaicin sanaluettelo s.v. Ar-Zimraphel, Zimraphel).
  6. Silm., Akallabêth, s. 336-337; KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 305-306.
  7. Silm., Akallabêth, s. 347-348; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1069.
  8. Silm., Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 438 s.v. mîr.
  9. Etymologies s.v. YEL- 'tytär' (HoME V, s. 400, Vinyar Tengwar 46, 2004, s. 22-23): quenyan yelde, sindarin iell, -iel. Tolkien tosin poisti tämän selityksen ja antoi sindarin sanalle iell uuden etymologian (ks. Etymologies s.v. SEL-D-, HoME V, s. 385: quenyan selde, sindarin iell) ja johti quenyan 'tytärtä' merkitsevän sanan yende, yen juuresta YŌ, YON- (Etymologies s.v. YŌ, YON-, HoME V, s. 400), mutta hän käytti silti myöhemmin päätettä -iel naisten nimissä. Vrt. esim. Uinéniel (KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 249), Elerondiel ("Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 56).
  10. Silm., Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 440 s.v. tar-. Quenyaksi 'kuningatar' on tári, mutta sekä hallitsevat kuninkaat että hallitsevat kuningattaret käyttivät nimessään samaa etuliitettä Tar-. Quenyan sana 'kuningas' on tár pitkällä a:lla.