J.R.R. Tolkien: Conversation with Smaug

Smaug oli Ereboria Kolmannella Ajalla halinnut lohikäärme, jonka sanottiin olevan mahtavin Kolmannen Ajan lohikäärmeistä.

Historia

Smaug lienee saanut alkunsa muiden lohikäärmeiden tavoin Ensimmäisen Ajan loppupuolella Angbandissa. Historiankirjojen ensimmäinen merkintä Smaugista on kuitenkin vasta Kolmannen Ajan vuodelta 2770 jolloin se saapui Ereborille tuhoten siellä kukoistaneen Kääpiöiden kuningaskunnan sekä läheisen Laakson kaupungin.

Smaug oli pelottava vihollinen, sillä se ei ollut ainoastaan suuri ja voimakas vaan myös hyvin ovela, ja lisäksi se ymmärsi ja puhui yhteiskieltä. Se oli kullanpunainen ja suomupanssarin peittämä lukuunottamatta pehmeää vatsaansa, jonka se oli verhonnut jalokivillä maatessaan kääpiöiden saleista kasaamansa aarteen päällä. Huolimatta aarteen suuresta määrästä se tunsi jokaisen esineen, ja havaitsi välittömästi jos joku niistä hävisi. Sen aarrepeti oli vuoren alla suuressa kammiossa, ja siellä Bilbo Reppuli kohtasi sen vuonna 2941 KA.

Smaugin ylimielisyys koitui lopulta sen kohtaloksi - se esitteli Bilbolle kehuskellen jalokivipanssariaan, jolloin tarkkasilmäinen hobitti huomasi panssarissa olevan tyhjän kolon rinnan vasemmalla puolella. Vuorella asuva Rastas kuuli Bilbon puhuvan näkemästään kääpiöille, ja Smaugin hyökätessä Järvikaupunkiin se lensi Bardin luokse kertomaan kuinka lohikäärmeen voi tappaa. Viimeinen suurista tulikäärmeistä, ja aikansa mahtavin lohikäärme kohtasi loppunsa Mustan Nuolen lävistämänä, ja sen ruho upposi Pitkäjärven mataliin vesiin.

Nimistä

Smaug on käännös laaksonkielisestä nimestä Trâgu .

Lisänimet: Kultainen, Mahtava, Valtava, Pistämätön, Ihmeellisyys, Suurin ja Hirvein kaikista Kamaluuksista

"The dragon bears as a name - a pseudonym - the past tense of the primitive Germanic verb Smugan, to squeeze through a hole: a low philological jest."
J.R.R. Tolkien, 1938 (Letters of J.R.R. Tolkien, letter 31)

Lähteet

• Hobitti
• Kirjeet, kirje 31