Rhûnin järvi
Rhûnin järvi[1] (engl. Sea of Rhûn) eli Sisäjärvi oli itäisessä Keski-Maassa sijainnut suuri järvi tai sisämeri, johon Vuolas virta laski.[2] Vuolaan Virran alajuoksun tuntumassa järven luoteisrannalla sijaitsi Dorwinionin maa, jossa valmistettiin aivan erityisen väkevää viiniä.[3]
Rhûnin järven lähistöllä eli myös valkoista villikarjaa, jonka kerrottiin polveutuvat Arawin (Oromën) riistasta.[4]
Gondorin alueet ulottuivat idässä Rhûnin järvelle saakka valtakunnan mahdin huipussa kuningas Hyarmendacil I:n ajalla (1015-1149 ka.)[5] Tämän jälkeen tuo seutu jäi itäläisten valtaan, ja nämä Gondorin viholliset tulivat sotaretkilleen länteen järven ja Tuhkavuorten välisen tasangon kautta.[6] Mutta neljännen ajan alussa kuningas Elessarin ja Rohanin kuninkaan Éomerin johtamat rohirrimin ratsujoukot kulkivat jälleen valloitusretkillä Rhûnin järven takana.[7]
Viitteet
- ↑ Kirjoitusasu: "Rhûnin Järvi" (TSH, vuoden 2007 kolmiosaiseen laitokseen saakka); "Rhûnin järvi" (TSH, vuoden 2007 yksiosainen laitos).
- ↑ TSH, Karttaliite (Kartta Keski-Maan läntiset osat kolmannen ajan lopulla).
- ↑ Pauline Baynesin piirtämä Keski-Maan kartta. Katso erit. artikkeli Dorwinion.
- ↑ TSH, liitteiden viitteet, s. *** / *** / *** / *** / 1177 (viite 19); TSH III/5.1., Minas Tirith, s. *** / *** / *** / *** / 781.
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1071, 1077.
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1078.
- ↑ TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1107.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
