Quenta Silmarillion on J.R.R. Tolkienin suuri myyttinen kertomus Silmarilien, Fëanorin tekemien jalokivien kohtalosta. Kertomus ei koskaan valmistunut, mutta J.R.R. Tolkienin poika Christopher Tolkien julkaisi isänsä jälkeenjääneiden käsikirjoitusten pohjalta teoksen Silmarillion, joka sisältää tarinan jokseenkin yhtenäisen kertomuksen muotoon toimitettuna. Silmarillionissa kertomuksen otsikko on muodossa Quenta Silmarillion : Silmarilien tarina (engl. Quenta Silmarillion : The History of the Silmarils).

Nimi on quenyan kieltä, elementit: quenta 'tarina, kertomus, taru'; Silmaril(lë) 'Silmaril-jalokivi', mon. gen. Silmarillion.

Tekstin kehitys

Quenta Silmarillion sai alkunsa hahmotelmana "Sketch of the Mythology", jonka Tolkien kirjoitti alkuperäisessä muodossaan 1926 selittääkseen Túrinista kertovan runomuotoisen tarinan taustaa (HoME IV, 11). Vuonna 1930 hän laajensi luonnosta viimeistellymmäksi "lyhyeksi historiaksi", jota hän kutsui nimellä The Quenta (HoME IV, 76). Tätä seurasi kolme merkittävää uudelleenkirjoitusta: 1) 1930-luvun lopulla, ennen Tarun Sormusten herrasta aloittamista (versio QS), 2) 1950-luvun alussa, Sormusten herran valmistuttua, mutta ennen sen julkaisua, ja 3) 1950-luvun lopulla, Sormusten herran julkaisun jälkeen. Joka kerralla Tolkien aloitti alusta, mutta kävi läpi entistä pienemmän osan tekstistä, minkä vuoksi viimeiset luvut jäivät suurimmaksi osaksi koskemattomiksi. Kahdesta viimeisestä vaiheesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa The Later Quenta Silmarillion.

Quenta Silmarillionin rinnalla kehittyivät Valinorin annaalit ja Beleriandin annaalit. Suhteellisen yksinkertaisina tapahtumien luetteloina alkunsa saaneet annaalit alkoivat kehittyä itsenäisiksi teoksiksi, kunnes aivan viimeisessä vaiheessa Tolkien ryhtyi sulauttamaan Annals of Amanin tekstiä Quenta Silmarillioniin (HoME X, 290–291).

Alla on esitetty yhteenveto Quenta Silmarillionin eri vaiheista taulukon muodossa. Toisiaan vastaavat luvut on pyritty asettelemaan suunnilleen kohdakkain, tosin The Silmarillion -sarake ei vastaa muita kuin hyvin ylimalkaisesti. Valkoiset alueet tarkoittavat niitä kertomuksen osia, joihin Tolkien ei kyseisessä vaiheessa koskenut.