Qenya oli sen haltiakielen alkuperäinen nimi, josta tuli lopulta Tarussa Sormusten Herrasta esiintyvä quenya. Varhaisimpia näytteitä qenyasta ovat sanasto Qenya Lexicon, joka on aloitettu ilmeisesti 1915, ja runo Narqelion, jonka käsikirjoituksessa on päiväys marraskuu 1915 - maaliskuu 1916.

Kirjoitusasu Tolkienin teksteissä

Tolkien käytti suurhaltiakielensä oikeinkirjoituksessa kw:n merkkinä pelkkää q-kirjainta aina TSH:n kirjoittamiseen saakka. Tuolloin kirjoitusasuksi vaihtui tutumpi qu, jolloin myös kielen nimi muuttui "qenyasta" ja "quenyaksi". (Tolkienin näkemys tämän äänteen tai äänneparin tarkasta foneettisesta laadusta näyttää myös vaihdelleen ajan mittaan, ks. [1].)

Erisnimissä kirjoitusasua qu esiintyi kuitenkin jo aikaisemmin. Esimerkiksi 30-luvun loppupuolelta peräisin olevan Quenta Silmarillionin käsikirjoituksen kansilehdellä ilmoitetaan nimet "Quenta Silmarillion" ja "Qenta Noldorinwa" (HoME V, 201). Samanikäisessä Lammasethenissä esiintyvät sekä "Quenya" että "Ingwiqenya" (HoME V, 193).

Nimen käyttö Tolkienin kielten tutkimuksessa

Glǽmscrafu-sivuston mukaan Tolkienin kielten tutkimuksessa qenyalla tarkoitetaan kielen kaikkia TSH:ta edeltäneitä vaiheita. Tällöin mm. 30-luvun lopulla kirjoitettu Etymologies edustaa vielä qenyaa. Esimerkki tätä käytäntöä noudattavasta julkaisusta on verkkolehti Tengwestië (esim. artikkeleissa [2][3] Etymologiesissa esiintyvää kieltä kutsutaan qenyaksi). Helge Fauskangerin artikkeleissa "quenya" näyttäisi olevan yleisnimitys, ja nimeä "qenya" käytetään erityisesti kielen kaikkein varhaisimmista vaiheista. Esim. artikkelissa The Qenya Lexicon Reviewed Fauskanger kirjoittaa: "In the Etymologies, the Quenya word for 'book' (parma) is derived from a stem PAR". Qenya Lexiconin kieleen viitataan artikkelissa nimellä qenya, joka on yleensä lainausmerkeissä.

Linkit

• Qenya (Glǽmscrafu)
• The Qenya Lexicon Reviewed
• Early Qenya Grammar - what can we learn?