Otavankalteen kahlaamo

Kontuwiki
Ohjattu sivulta Otavankalteen Kahlaamo
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Otavankalteen kahlaamo[1] (engl. Ford of Carrock) oli Otavankalteelta Anduinin itärannalle vienyt, valtavien laakeiden kivien muodostama kahlaamo. Otavankalteen itäpuolella Anduin oli matala ja kivinen, mutta kalliosaaren länsipuolella virta oli pyörteinen ja saaren seinä jyrkkä, joten Gandalf ei voinut ylittää Anduinia Otavankalteen kohdalla seuratessaan karhun muodossa yöllä liikkuneen Beornin jälkiä. Lähin varsinainen ylityspaikka oli etelämpänä sijaitseva Vanha kahlaamo.[2]

Matkallaan kohti Ereborin vuorta kääpiö Thorin Tammikilpi seuralaisineen (joihin kuului herra Bilbo Reppuli Hobittilan Repunpäästä) kulki Otavankalteen kahlaamon yli sen jälkeen kun kotkat olivat laskeneet heidät Otavankalteen päälle. Tämä tapahtui vuonna 2941 ka.[3]

Kahlaamo saattoi kuitenkin sopia koko joen ylittämiseen, sillä kääpiö Glóin kertoi Frodo Reppulille Rivendellissä vuonna 3018 ka., että beorningit pitivä auki Ylä-Solaa ja Otavankalteen kahlaamoa (vaikka heidän tullinsa olivatkin korkeat).[4] Tosin Christopher Tolkien[5] ja Robert Foster[6] epäilevät, että Glóin itse asiassa tarkoitti Vanhaa kahlaamoa. On tietysti myös kuviteltavissa, että beorningit olisivat rakentaneet Otavankalteelta Anduinin länsirannalle jonkinlaisen sillan Bilbon Ereborin-retken jälkeisinä rauhan vuosina, mutta tällaisesta ei Glóinkaan mainitse mitään.

Viitteet

  1. Kirjoitusasu: "Otavankalteen Kahlaamo" (TSH, vuoden 2007 kolmiosaiseen laitokseen saakka); "Otavankalteen kahlaamo" (TSH, vuoden 2007 yksiosainen laitos).
  2. Hobitti VII, Kummallinen koti, s. 123, 125, 140 / *** / *** / *** / ***.
  3. Hobitti VII, Kummallinen koti, s. 123 / *** / *** / *** / ***.
  4. TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. *** / *** / *** / *** / 241.
  5. KTK, Sanasto, s. 603 s.v. Otavankalteen Kahlaamo. Huom. KTK:n suomennoksessa tässä puhutaan virheellisesti luvun Taistelut Rautkymin Kahlaamolla alaviitteestä 4, mutta kyseessä on luvun Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä alaviite 4 (s. 381).
  6. Robert Foster, The Complete Guide to Middle-earth, s. 148 s.v. Ford of Carrock.