Oromë

Kohteesta Kontuwiki
Oromë metsästää petoja. Kuva © Šárka Škorpíková.

Oromë on yksi valarin suurista (aratar), joka rakasti Keski-Maata ja tuli viimeisenä Valinoriin vasten tahtoaan. Hän palasi usein Meren yli ja metsästi väkensä kanssa Morgothin hirviöitä. Hänelle ovat rakkaita hevoset ja koirat sekä erityisesti puut. Siksi hän oli saanut nimen Aldaron, "Puiden herra",[1] ja sindar kutsuivat häntä nimellä Tauron 'Metsien herra'.[2]

Oromën hevosen nimi on Nahar ja hänen torvensa on Valaróma. Hänen puolisonsa on Vána Ikinuori, joka on Yavannan nuorempi sisar.[2]

Kun haltiat olivat heränneet Cuiviénenin järven rannalla, oli Oromë ensimmäinen valarista, joka löysi heidät – sattumalta ratsastusretkellään. Hän antoi heille nimen eldar 'tähtien kansa' ja vietyään Amaniin tiedon löydöstään hän palasi haltiain luo.[3] Kun valar olivat kukistaneet Melkorin mahtien sodassa, Oromë vei haltioille valarin kutsun saapua Valinoriin. Hän opasti ensin haltioiden lähettiläitä näiden matkalla Amaniin, ja sitten haltioiden Suurella matkalla länteen.[4]

Nimet

Tolkien selitti esseessä The Shibboleth of Fëanor, että Oromëlla, jonka eldar tunsivat henkilökohtaisesti jo Suuren matkan aikana, oli nimi tuolloin puhutussa eldarilaisessa kantakielessä. Nimi kehittyi quenyassa muotoon Oromë ja sindarissa muotoon Araw.[5]

Noin vuosina 1959–1960 kirjoitettu essee Quendi and Eldar kertoo, että eldar ymmärsivät nimen Oromë tarkoittavan 'torveasoittavaa' tai 'torvensoittajaa' (engl. horn-blowing, horn-blower).[6] Samankaltaiset käännökset ilmoitetaan myös Silmarillionin hakemistossa.[7] Quendi and Eldar -esseen mukaan nimi oli todellisuudessa laina valarinkielisestä nimestä Arǭmēz,[6] mutta myöhempi Shibboleth-kirjoitus sen sijaan kertoo, että nimi oli haltioiden keksimä ja perustui Oromën torven ääneen.[5]

Pohjalaiset tunsivat Oromën nimellä Béma.[8]

Viitteet


Valar
Valar Manwë | Ulmo | Aulë | Oromë | Námo | Irmo | Tulkas
Valier Varda | Yavanna | Nienna | Estë | Vairë | Vána | Nessa