Ohtar

Ohtar oli Isildurin aseenkantaja. Kun Isildurin viimeinen taistelu Kurjenmiekkakentillä lähestyi (vuonna 2 KA), Isildur antoi Elendilin miekan Narsilin kappaleet ja sen huotran Ohtarille ja käski tätä varjelemaan niitä joutumasta örkkien saaliiksi "silläkin uhalla että sinut katsotaan pelkuriksi joka hylkää minut hädän hetkellä".^[1] Ohtar pakeni örkkien piirityksestä yhden nimeltä mainitsemattoman toverinsa kanssa ja vei miekan kappaleet Valandilille, Isildurin viimeiselle eloon jääneelle pojalle, Imladrisiin, jonne hän pääsi vuonna 3 KA.^[2]

Nimi Ohtar merkitsee 'soturia, sotilasta', joka on saanut täyden koulutuksen ja hankkinut kokemusta, mutta joka ei vielä ole saanut roquenin (ritarin) arvoa. J.R.R. Tolkien pitää mahdollisena,^[3] että Ohtar ei ole aseenkantajan varsinainen nimi, vaan ainoastaan puhuttelusana, jota Isildur käytti. Edelleen Ohtarista mainitaan, että hän "oli Isildurille rakas ja hänelle sukua".^[4]

Viitteet

1. ↑ KTK 373.
2. ↑ TSH III, Liite B, s. *** / 936 / *** / *** / 1122; KTK 373, 377 (vrt. 385 [viite 18]: varhaisemman luonnoksen mukaan Isildur kehotti Ohtaria ottamaan mukaansa kaksi toveria; tämä tieto esiintyy myös Silm. 368 ja TSH I/2.2., s. 345 / 218 / 324 / *** / 257 [painovirhe Othar]).
3. ↑ KTK 385 [viite 17].
4. ↑ ibid.).