Miruvor

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Miruvor oli haltioiden lääkejuomaa, "Imladrisin lääkettä" (engl. cordial), kuten Gandalf sanoi Caradhrasin rinteellä tarjotessaan kulauksen sitä lumisateessa uupuville hobiteille ja muille Sormuksen saattueen jäsenille[1] aamuyöllä 12. tammikuuta 3019 ka.[2] Frodo Reppulin kokemuksen mukaan juoma oli "lämmintä ja tuoksuvaa" ja juotuaan sitä hän "tunsi taas rohkeutta ja voimaa ja raskas uneliaisuus häipyi jäsenistä"; muutkin juomaa nauttineet "virkistyivät ja saivat uutta toivoa ja vetreyttä".[1]

Gandalfin mukaan juoma, jonka hän oli saanut Elrondilta heidän erotessaan, oli "hyvin kallisarvoista ainetta".[1] Hän jakoi seurueelle toisen kulauksen vielä saman päivän iltana heidän pysähdyttyään yöpymään,[3] ja kolmannen seuraavana päivänä, kun he olivat kiivenneet ensimmäisen portaikon yläpäähän Moriassa.[4] Tämän jälkeen miruvoria ei enää mainita; ilmeisesti Gandalfin saama pullo tyhjeni.

Miruvórë

Galadrielin Lothlórienissa laulaman quenyankielisen Namárië-laulun neljännessä säkeessä verrataan vuosien kulumista "nopeisiin kulauksiin makeaa mettä":[5] Sana, joka on käännetty "medeksi" (engl. mead) on miruvórë.[6]

Toisin kuin Tarussa Sormusten herrasta, teoksessa The Road Goes Ever On Tolkien on kääntänyt sanan miruvórë "nektariksi" (engl. nectar).[7] Hän selittää sanan merkityksen näin:

Eldarin mukaan sana oli peräisin valarin kielestä; nimi jonka he antoivat juhlissaan tarjotulle juomalle. Sen valmistustapa ja nimen merkitys eivät olleet tarkasti tiedossa, mutta eldar uskoivat, että sitä tehtiin Yavannan puutarhojen kuolemattomien kukkien hunajasta, vaikka se oli kirkasta ja läpikuultavaa."[8]

Imladrisin lääke oli tuskin peräisin suoraan Valinorista, mutta sitä valmistaneet haltiat saattoivat pyrkiä tuottamaan samankaltaista juomaa, koska olivat nimenneet miruvorin Yavannan nektarin mukaan.

Nimestä

Sen valarinkielisen sanan, johon quenyan miruvórë perustuu, sanotaan eräissä lähteissä olevan joko mirubhōze 'hunajaviini' (engl. a honey wine)[9] tai mirubhōzē-, joka on jonkin pitemmän sanan alku.[10] Kummassakin tapauksessa osan mirub- merkitys on 'viini'. Toisen version mukaan sana kuitenkin sisältää juoman "valinorilaisen nimen" *midu ja haltiakielisen elementin wōse, jonka merkitystä Tolkien ei kommentoi.[11]

Miruvor on erään kirjoituksen mukaan sanan miruvórë vaihtoehtoinen muoto, joka on lyhentynyt samoin kuin Númenor nimestä Númenórë.[11] Toisaalta Tarun Sormusten herrasta vieraskielisiä sanoja käsittelevissä selityksissään (Words, Phrases and Passages) Tolkien kirjoitti aluksi, että miruvor on sindarinkielinen laina quenyan sanasta miruvórë 'arvokas mehu' (engl. precious juice), joka puolestaan on kokonaan haltiakielistä alkuperää (MIR- 'arvostus, arvo', WOR- 'puristaa, saada tihkumaan'). Tämän selityksen loppuun Tolkien kirjoitti, että kyseessä on "väärä etymologia", ja lisäsi kommentin sanan valarinkielisestä alkuperästä.[9] Hän viittasi silti uudelleen merkitykseen "arvokas juoma",[12] mikä mahdollisesti tarkoittaa, että "väärän etymologian" oli tarkoitus olla haltioiden tekemä virheellinen tulkinta.

Nimen kehitys

Sana miruvor esiintyy jo Kadonneitten tarujen kirjassa.[13] Varhaisen Qenya Lexicon -sanaston mukaan miruvórë on 'nektari, valarin juoma'.[14] Monta vuosikymmentä myöhemmin Tolkien kommentoi, että sana on todellisuudessa johdettu germaanisista elementeistä među ja wōþi[11] (nähtävästi 'sima' ja 'makea'[15]).

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 TSH I/2.3., Sormus vaeltaa etelään, s. *** / *** / *** / *** / 304.
  2. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1130.
  3. TSH I/2.4., Matka pimeydessä, s. *** / *** / *** / *** / 309.
  4. TSH I/2.4., Matka pimeydessä, s. *** / *** / *** / *** / 324.
  5. TSH I/2.8., Jäähyväiset Lórienille, s. *** / *** / *** / *** / 393-394.
  6. TSH I/2.8., Jäähyväiset Lórienille, s. *** / *** / *** / *** / 393, laulun 3. ja 4. säkeissä: lintë yuldar – – lisse-miruvóreva "nopeat kulaukset makeaa mettä"; -va on omistajaa ilmoittavan possessiivin sijapääte (ks. Quenyan lyhyt kielioppi: possessiivi).
  7. RGEO, s. 66.
  8. RGEO, s. 69.
  9. 9,0 9,1 "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 37–38.
  10. HoME XI, s. 399. Katso myös artikkeli: Valarin sanasto: M, s.v. mirub-.
  11. 11,0 11,1 11,2 "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 64.
  12. "The word was thought of as precious drink (and largely of honey) but word was of Valarin origin." (Ibid.)
  13. HoME I, s. 160.
  14. HoME I, s. 261.
  15. Tolkien ilmoitti jälkimmäiselle sanalle käännöksen 'makea'. Među lienee 'sima' (vrt. Wiktionary: meduz).