Ihmisen Lahja
– Eru Ilúvatar, Silm., Aikojen alku, s. 45
Ihmisen Lahja (engl. the Gift of Men) eli Ihmisten Kohtalo (engl. the Doom of Men) niin kuin sitä myöhemmin nimitettiin, oli Eru Ilúvatarin ihmisille säätämä osa, että heidän ruumiinsa vanheni ja he kuolivat lopulta iän tuomaan uupumukseen, jota haltiat eivät tunne, ja heidän henkensä eivät jääneet Ardaan, vaan matkasivat pois seuduille, jotka vain Ilúvatar ja kenties Mandos yksin tuntevat.
Eru tarjosi atanille myös vapaan tahdon valita hyvän ja pahan välillä - sillä seurauksella, että ihmiset monesti sortuvat heikkouttaan tai ahneuttaan pahaan. Mutta kaikki tuo noudattaa Ilúvatarin suurta suunnitelmaa, jossa pahakin palvelee suurempaa hyvää, sillä hän on kaikkivaltias.
Kuolema on heidän kohtalonsa, Ilúvatarin lahja, ja kun aika kuluu kadehtivat sitä Mahtavimmatkin.
(Silm., s. 46)
Tämän kohtalon oli Eru antanut ihmisille lahjaksi, mutta vähitellen haltioiden kanssa tekemisissä olevat edain alkoivat napista sitä vastaan ja halusivat näiden tavoin päättymättömältä näyttävän elämän. Tyytymättömyys oli epäilemättä lähtöisin Morgothista, joka tahtoi lyödä kiilan pahimpien vastustajiensa väliin, ja Sauron jatkoi sen lietsomista etenkin päästyään Númenoriin.
Napina yltyi lopulta Númenorissa avoimeksi kapinaksi valaria vastaan kuningas Ar-Pharazônin aikana ja Sauronin yllytyksestä hän tahtoi valloittaa Amanin, koska luuli siten pääsevänsä osalliseksi eldarin kuolemattomuudesta. Mutta Lahjaa tai Kohtaloa ei voinut ottaa pois. Ainoastaan puolhaltiat (Elrosia ja Arwenia lukuun ottamatta) ja kenties Tuor on luettu haltioiden sukuun ja heidän kohtalonsa on erotettu ihmisten kohtalosta.
