Hallacar

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hallacar (852-1211 ta.[1]) oli Hyarastornin Hallatanin poika, kuningatar Tar-Ancalimën (873-1285 ta.[2]) puoliso ja kuningas Tar-Anárionin (1003-1404 ta.[3]) isä.

Kuninkaanperijän kosija

Hallacar tutustui Tar-Aldarionin ja Erendisin tyttäreen Ancalimëen paimentaessaan lampaita tämän kotiseudulla Emeriëssä. Hallacar esttäytyi Mámandiliksei eikä paljastanut korkeaa syntyperäänsä ennen kuin tunnusti avoimesti rakastavansa Ancalimëa ja kun Ancalimë oli sanonut, että "hänen kohtalonsa oli heidän välillään, sillä hän oli kuninkaanperijä".[4]

Ancalimë suuttui Hallacarille, koska tämä oli huijannut häntä, mutta suostui viimein vuonna 1000 ta.[2] ottamaan sitkeästi kosiskeluaan jatkavan Hallacarin puolisokseen.[5] Toisten tietojen mukaan Ancalimë otti Hallacarin puolisokseen vain kaukaisen sukulaisensa Soronton kiusaksi, tai ehkä siksi, ettei Soronto pääsisi kuninkaaksi siinä tapauksessa että Ancalimë kuolisi lapsettomana.[6]

Onneton avioliitto

Hallacarin ja Ancalimën yhteiselo ei kuitenkaan ollut onnellista, heidän poikansa Anárionin syntymän (1003 ta.[7]) jälkeen he riitelivät alituiseen ja Ancalimë "tahtoi alistaa Hallacarin": hän väitti omistavansa tämän maat ja kielsi Hallacaria asumasta siellä koska sanojensa mukaan ei "tahtonut miehekseen vuotia".[8]

Hallacarin ja hänen puolisonsa välit menivät lopullisesti poikki, kun Hallacar järjesti salaa häät Ancalimën huoneenväkeen kuluville naisille talossaan Emeriëssä, vaikka Ancalimë ei halunnut palvelijattariensa menevän naimisiin. Hallacar kutsui Ancalimën palvelijattarineen muka viimeiseen juhlaan talossaan ennen kuin muuttaisi sieltä polis, mutta kun Ancalimë saapui, talo olikin koristettu hjäitä varten. Hallacar antoi Ancalimën nukkua yönsä yksin kammiossaan kuunnellen hääväen ilonpitoa ja "kaukaista naurua" jonka ajatteli kohdistuvan häneen itseensä. Hallacar sanoi, ettei tulllut "kuuloonkaan että kukaan pyytäisi Ancalimëa, kuninkaanperijää, nukkumaan voudin kanssa, hänen on valitettavasti yksin vietettävä yönsä!".[9] Tämän 1oukkauksen kärsittyään Ancalimë ei enää palannut Emeriëen ja hän "vainosi aina sen jälkeen vihalla hallacaria".[10]

Hallacarin myöhemmistä elinvuosista ei tiedetä mitään; ilmeisesti hän jäi asumaan sukunsa maille Emeriëen.

Nimestä

Númenorilaiseen tapaan quenyankielinen nimi Hallacar tarkoittaa ilmeisesti "korkaa kypärää". Alkuosa Halla- on quenyan adjektiivi "korkea",[11] joka esiintyy myös Hallacarin isän Hallatanin nimessä. Loppuosa -car on ilmeisesti peräisin "kypärää" tarkoittavasta sanasta carma.[12]

Viitteet

  1. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 288 (sukutaulu Elrosin perijät: Varhaiset sukupolvet).
  2. 2,0 2,1 KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 300.
  3. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 301.
  4. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 289.
  5. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 289-290.
  6. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 290. Vallanperimyksen koukeroista, ks. artikkeli Númenorin lainmuutos.
  7. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 300-301.
  8. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 290.
  9. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 290-291.
  10. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 291.
  11. Ks. Quettaparma Quenyallo s.v. halla; TSH, liitteiden viitteet, s. *** / *** / *** / *** / 1182 (viite 79).
  12. Quettaparma Quenyallo s.v. Hallacar, Eldacar, carma. Sama pääte esiintyy myös nimessä Eldacar, jota Tolkien suunnitteli Aragornin isän nimeksi ja jonka olisi pitänyt tarkoittaa "haltiakypärää". Ks. tarkemmin artikkeli: Eldacar (Gondorin kuningas): Nimen merkitys.