Härkäräikkä (engl. Bullroarer) oli kontulaisen Bandobras Tukin lisänimi. Hän oli hobitiksi suorastaan sananlaskunomaisen kookas, Länsikairan Punaisen Kirjan mukaan kahden kyynärän ja viiden tuuman pituinen (siis noin 135-senttinen). Hän pystyi jopa ratsastamaan täysikokoisella hevosella ja Viherkenttien taistelussa vuonna 1147 Kl. hän löi puunuijallaan pään poikki Kontuun hyökänneiden örkkien kuninkaalta Golfimbulilta.

Härkäräikkä lisänimenä viitannee siis sekä Bandobrasin suureen kokoon että hänen taistelussakin ilmi tulleeseen hurjuuteensa. Bullroarer on eräänlainen alkeellinen soitin, narun päähän kiinnitetty litteä puupala, jota pyörittämällä syntyy kovaa ääntä. Suomeksi tämänkaltaisia soittimia on kutsuttu (arvatenkin onomatopoeettiselta pohjalta) muun muassa nimillä pärrä ja räikkä. Räikkä esiintyy myös yhdyssanoissa, kuten jänisräikkä ja oravaräikkä, joista tosin ainakin jänisräikkä on hiukan erilainen soitin (eläimet nimissä viittaavat räikkien käyttöön metsästyksessä hätyyttämään riistaa liikkeelle). Muoto härkäräikkä ei liene ollut suomeksi käytössä, mutta ainakin se antaa vaikutelman huomattavasta äänivoimasta. Ensimmäisessä The Hobbit-teoksen suomennoksessa, Lohikäärmevuoressa, Bandobrasin (sukunimi tällöin Ottinen) lisänimi on käännetty Häränläähätykseksi.

Lähteitä: RC, s. 6

Wikipedia-linkki: Bullroarer-soitin