Gwaith-i-Mírdain

Gwaith-i-Mírdain (myös pelkästään Mírdain), "Kultaseppien kansa", oli Eregionissa Toisella Ajalla vaikuttanut yhteisö tai veljeskunta, jonka olivat perustaneet Celebrimbor ja muut haltiasepät.

Annatarina esiintyvä Sauron sai Gwaith-i-Mírdainin vaikutuspiiriinsä, ja samalla kun hän opetti sen jäsenille sepäntyön salaisuuksia, hän lietsoi myös eripuraisuutta. Sauronin ansiosta Gwaith-i-Mírdain ryhtyi kapinaan Galadrielia ja Celebornia vastaan, ja otti Eregionin haltuunsa vuosien 1350-1400 TA välillä.

Noin vuonna 1500 TA Gwaith-i-Mírdain alkoi takoa mahtisormuksia, mutta kun Sauron alkoi takoa Yhtä, Celebrimbor tajusi hänen oikean olemuksensa ja Mírdain vapautui Sauronin otteesta.

Veljeskunta tuhoutui Sauronin hyökätessä Eregioniin vuonna 1697 TA. Sauronin joukot tunkeutuivat Mírdainin Taloon, ryöstivät sen pajat ja aarteet ja ottivat vangiksi Celebrimborin, joka taisteli Mírdainin suurilla portailla Sauronia vastaan, mutta hävisi. Tämä oli Eregionin ja Gwaith-i-Mírdainin loppu.

Nimen kirjoitusasusta: Silmarillionissa ja KTK:n sanastossa käytetään isoja alkukirjaimia samoin kuin alkuteoksessa (Gwaith-i-Mírdain, Mírdain), mutta KTK:n tekstissä pieniä alkukirjaimia (gwaith-i-mírdain, mírdain). Koska kuitenkin kyseessä on järjestö (vaikka nimi merkitseekin "Kultaseppien kansaa" [engl. People of the Jewel-smiths]), isojen alkukirjaimien käyttäminen lienee perustellumpi vaihtoehto.

Lähteet: KTK 324-326, 587 [s.v. Gwaith-i-Mírdain]; TSH III, Liite B; Silm. 356, 407 [s.v. Gwaith-i-Mírdain].