Itäisen Beleriandin suuri joki, joka sai alkunsa kahdesta lähteestä Himringin vaaralta ja Reririn vuorelta. Gelion syntyi, kun joen kaksi latvauomaa, Himringiltä virtaava Vähä-Gelion ja Reririltä virtaava Iso-Gelion yhtyivät toisiinsa. Tämän jälkeen Gelion virtasi etelään Amon Erebin ja Taur-im-Duinathin itäpuolitse. Sen itäpuolelle jäivät Thargelion ja Ossiriand, jonka halki virtasi Ered Luinilta Gelioniin kuusi sivujokea, Ascar (myöhemmin Rathlóriel), Thalos, Legolin, Brilthor, Duilwen ja Adurant.

Taur-im-Duinathin eteläpuolella Gelionin uoma on huonommin tunnettu, painetun Silmarillionin kartassa sitä ei näy, mutta tiedetään sen kääntyneen länteen ennen kuin se laski Belegaeriin (HoME V, 260; katso myös Ambarkanta, kartta V [HoME IV, 251], jossa Gelionin koko uoma näkyy summittaisesti piirrettynä). Gelion oli koko pituudeltaan kaksi kertaa Sirionin mittainen - Sirionin puolestaan tiedetään saaneen alkunsa Eithel Sirionin lähteiltä, kiertäneen Ard-galenin laitoja ja virranneen solan läpi ja tämän jälkeen kuudenkymmenenviiden peninkulman matkan Balarin Lahteen (Silm. 147). Näin ollen Gelion oli ainakin 130 peninkulmaa pitkä, tosin se oli vähävetisempi ja kapeampi kuin Sirion (Silm. 150).

Gelion oli Sirionin jälkeen Ulmolle "läntisen maailman vesistä rakkain" (Silm. 151), niinpä Ulmon voima suojeli Ossiriandissa asuvia viherhaltioita.

Nimen kehityksestä

Quentassa (§14) joen nimi oli aluksi Ascar (HoME IV, 133), mutta ilmeisesti tämä oli pelkkä lipsahdus, sillä jo Tolkienin Quentaa kirjoittaessa joen ensimmäinen sivujoki oli nimetty Ascariksi. Tolkien korjasikin nimen käsikirjoituksessa ensin muotoon Flend ja sitten Gelioniksi (HoME IV, 135 [viitteet 3, 4]). Myös ennen vuotta 1930 (ks. HoME 219, vrt. s. 11) piirretyssä ensimmäisessä Silmarillionin kartassa (HoME IV, 231, ks. myös 232-233) joen nimi on ollut aluksi Flend, mutta korjattu sitten Gelioniksi. Tässä kartassa Iso-Gelionia ei ole vielä mukana, se näkyy vasta 1930-luvun alun toisessa Silmarillionin kartassa (HoME V, 409, vrt. s. 407, 412), jossa joen nimi on alun alkaen Gelion. Iso-Gelionin nimi tulee mukaan viimein karttaan myöhemmissä lisäyksissä (HoME XI, 183, 188 [n:o 45]).