Finrod
Finrod Felagund oli Finarfinin Finwën pojan ja Eärwenin Olwën tyttären esikoinen. Hän syntyi Alqualondëssa Amanissa Puiden Ajalla. Hänen sisaruksensa olivat Silmarillionin mukaan Orodreth (joka Tolkienin myöhemissä muistiinpanoissa siirtyi Angrodin, Finrodin veljen pojaksi), Angrod, Aegnor ja Galadriel.
Sisällysluettelo |
Historia
Puiden aika
Finrod vannoi Fëanorin valan, muttei osallistunut äitinsä suvun surmaan. Hän (ja kaikki hänen sisaruksensa mutta ei hänen isänsä) seurasi Fingolfinia tämän matkalla Keski-Maahan Fëanorin perässä ja saapui jääraumaa myöten Keski-Maahan. Finrod rakasti Valinorissa Amariëta, vanyar-haltiaa, joka ei seurannut häntä Keski-Maahan. Keski-Maassa hän ei mennyt naimisiin.
Ensimmäinen Aika
Beleriandiin saavuttuan Finrod löysi Sirionin varrelta saaren, Tol Sirionin, johon hän perusti Minas Tirithin, "vartiotornin", ja vartioi Dorthonionin ja Ered Wethrinin välistä solaa. Finrod ystävystyi Andrethin kanssa, joka oli ihmisten Bëorin huonetta. Yhdessä he taistelivat Angbandin muureja ja voittamatonta vihollista vastaan.
Myöhemmin, Ulmon neuvosta hän rakensi Narogin varren luoliin Nargothrondin salatun kaupungin ja muutti sinne kansoineen, elämään piilotettelevaa ja salakähmäistä elämää.
Ihmisten tulo länteen
Finrod oli ensimmäinen eldarista, joka kohtasi Beleriandiin saapuneet ihmiset. Hän viipyi kauan heidän luonaan Thargelionissa ja opetti heitä monin tavoin. Finrod oli myös hyvissä väleissä kääpiöiden kanssa. Nämä antoivat hänelle nimen Felagund, "luolanlouhija" (tunnetaan myös muodossa Luolain Valtias).
Dagor Bragollach ja Finrodin kuolema
Dagor Bragollachissa hän jäi örkkien saartamaksi Serechin suolla, mutta ihmismies Barahir pelasti hänet. Kiitokseksi hän antoi Barahirille sormuksensa ja lupasi auttaa hänen huonettaan hädän hetkellä. Kun Beren Barahirin poika saapui Nargothrondiin, hän lunasti lupauksensa ja lähti tämän kanssa hakemaan Silmarilia Morgothilta ja jätti valtakuntansa veljensä Orodrethin hallittavaksi.
Finrodin matka pysähtyi kuitenkin hänen entisen linnoituksensa kohdalla. Sauron oli valloittanut Tol Sirionin ja tehnyt siitä johtamiensa ihmissusien pesäpaikan, Tol-in-Gaurhothin. Finrod kuoli Sauronin tyrmässä taistellessaan ihmissutta vastaan, joka oli tullut surmaamaan Bereniä.
Kun Lúthien oli karkottanut Sauronin Tol-in-Gaurhothilta, hän ja Beren hautasivat Finrodin ruumiin kukkulan laelle Tol Sirionille. Silmarillionissa kerrotaan, että hauta säilyi koskemattomana Beleriandin vajoamiseen saakka, ja että "Finrod astelee isänsä Finarfinin kanssa Eldamarin puiden alla" (Silm. 219). Tämän perusteella voimme otaksua, että Mandos päästi Finrodin saleistaan ja Manwë soi hänen hengelleen uuden ruumiin.
Nimistä
Myöhäinen ja luultavasti lopulliseksi jäänyt näkemys Finrodin nimistä esiintyy The Shibboleth of Fëanorissa:
| Nimi | Etymologia | |
|---|---|---|
| Isännimi | Findaráto ¹ | find- 'hiukset' + arāta 'jalo' |
| Äidinnimi | Ingoldo | 'merkittävä noldo, Noldo' ² |
| Epessë | Felagund ³ | |
| Sindarinkielinen nimi | Finrod | nimestä Findaráto |
¹ Nimi on annettu teleriksi, hänen äitinsä kielellä. Quenyan mukainen muoto olisi ollut Artafindë.
² Engl. "the Ñoldo, one eminent in the kindred". Myös Finrodin isän Finarfinin nimi.
³ Nimeä ei kommentoida "Shibboleth"-esseessä, mutta katso artikkeli Felagund.
Lähteet
- Silm. luku 17 Ihmisten tulo länteen ja luku 19Beren ja Lúthien
- HoME XII, 346–347, 360 [viite 30], 363 [viite 43]