Valkea villihevonen, jonka Éothéodin valtias Léod otti kiinni varsana, mutta jota kukaan ei pystynyt kesyttämään. Lopulta Léod nousi sen selkään, mutta hevonen heitti hänet maahan ja Léod kuoli lyötyään päänsä kiveen.

Tämän jälkeen Léodin poika Eorl Nuori ajoi takaa hevosta kostaakseen isänsä puolesta, mutta saatuaan hevosen näkyviinsä hän kutsuikin hevosta nimittäen sitä Miehensurmaksi. Kaikkien hämmästykseksi hevonen tuli Eorlin luo ja hän antoi sille nimen Felaróf. Siitä pitäen hän, ja vain hän, sai ratsastaa sillä - ilman suitsia ja kuolaimia. Felaróf ymmärsi kaiken ihmisten puheen ja se eli yhtä vanhaksi kuin ihmiset. Felarófista tuli mearasin kantaisä, ja se periytti jälkeläisilleen paitsi ulkonäkönsä, myös pitkäikäisyytensä. Eorl ratsasti Felarófilla myös Celebrantin kentän taisteluun vuonna 2510 KA.

Eorl ja mitä ilmeisimmin myös Felaróf kaatuivat vuonna 2545 itäläisiä vastaan käydyssä taistelussa Woldissa. Felaróf haudattiin isäntänsä mukana kumpuun Edorasiin.

Felaróf on runollinen muinaisenglannin sana joka tarkoittaa "hyvin urhoollista, hyvin vahvaa".