Emyn Eglain
Kontu
Emyn Eglain eli Eglamarin kukkulat[1] (engl. Hills of Eglamar) oli Falasissa Brithombarin ja Eglarestin välissä olevalla niemimaalla sijainnut kukkulajono, joka on tosin merkitty painetun Silmarillionin karttaan, mutta ilman nimeä.[2] Kukkuloiden nimi ei esiinny missään kertomuksessa, ainoastaan Tolkienin käsikirjoituksena säilyneen "Silmarillionin toisen kartan" lisäyksissä.[3]
Nimestä
Sindarin emyn on sanan amon 'vuori' monikkomuoto, joka esiintyy useissa kukkulajonojen nimissä.[4] Eglain puolestaan tarkoittaa 'hylättyjä haltioita', 'hylättyä kansaa'[5] eli sindaria, jotka eivät halunneet jättää kadonnutta päällikköään Elwëä, vaan jäivät Beleriandiin muun telerin lähtiessä Amaniin.[6]
Viitteet
- ↑ Epävirallinen suomennos, ei esiinny painetuissa J.R.R. Tolkienin suomennoksissa.
- ↑ Ks. Silm., Beleriandin ja pohjoisten maiden kartta.
- ↑ HoME XI, s. 184 [G 3], 189.
- ↑ Silm., Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 430 s.v. amon. Vrt. esim. Emyn Arnen, Emyn Beraid, Emyn Muil, Emyn Uial.
- ↑ Yks. eglan; ks. HoME XI, s. 365, 379-380. Painetussa Silmarillionissa käytetään kollektiivimonikkomuotoa eglath, ks. Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 68.
- ↑ Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 67-68.
