Dorthonion

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dorthonion oli Beleriandin pohjoispuolella sijainnut alue, jossa Bëorin huoneen ihmiset asuivat ensimmäisellä ajalla.

Alue oli melko karua ylänköä, jossa metsää kasvoi harvassa ja moninpaikoin se oli vain kanervaa kasvavaa nummea.

Dorthonionin pohjoispuolella, vuoriston takana, oli Ard-galenin tasanko, joka kulottui Dagor Bragollachissa ja sai nimen Anfauglith. Siitä pohjoiseen näkyi Morgothin valtakunta, Thangorodrimin terävät huiput Morgothin linnoituksen Angbandin yllä.

Etelässä ei ollut lainkaan miellyttävämpää, sillä eteläisellä vuoristoalueella oli Ungoliant asunut jonkin aikaaja Ered Gorgorothin vuoret olivat täynnä sen kammottavia jälkeläisiä ja niiden levittämiä varjoverkkoja ja kauhua.

Luoteisosissa oli Rivillatva, lähde josta sai alkunsa kirkas vuoristopuro Rivil. Se kasvoi kasvoi pian joeksi ja yhtyi Serechin Suolla suureen Sirioniin.

Dotrhonionin itäosissa oli myös Aeluinin kirkasvetinen järvi, jonka veden sanottiin olleen Melianin pyhittämä.

Koillisosissa oli Ladrosin ylänkö, jonka kautta pääsi Maglorin ja Maedhrosin haltiavaltakuntiin.

Dagor Bragollachin jälkeen Sauron tuli Dorthonioniin ja Bëorin kansa joutui pakenemaan sieltä. Sen viimeinen hallitsija Barahir jäi taistelemaan kotiseudustaan, kunnes hänellä oli enää kaksitoista urheaa miestä.

Viimein Gorlim Onnettoman petoksen kautta myös Barahirin joukot tuhottiin ja ainoa, joka selvisi elossa, oli Beren Barahirin poika.

Kun kauhu ja Morgothin pedot hiipivät Dorthonioniin, sen metsät muuttuivat mustiksi ja maata ryhdyttiin kutsumaan Taur-nu-Fuiniksi, "Yövarjon viidaksi" ja Deldúwathiksi (nimen merkitys "yövarjon kauhu").

Beleriandin upottua Vihan sodan aiheuttamien mullistusten jälkeen Dorthonion/Taur-nu-Fuin jäi kuitenkin näkyviin ja siitä tuli saari nimeltä Tol Fuin.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Kontuwikiä lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.