Arvernien oli Balarin Lahden pohjoinen rannikkoseutu Sirionin Suun länsipuolella Beleriandissa. Arvernienissa sijaitsi Nimbrethilin koivumetsä, josta Eärendil kaatoi rakennuspuut laivaansa Vingilotia varten. Arvernien kuten suurin osa muustakin Beleriandista hukkui aaltoihin Vihan Sodan myllerryksissä Ensiajan päätteeksi.
Suomennoksissa nimi esiintyy myös virheellisessä muodossa Avernien.
Luultavasti noin 1965–1967 kirjoitettu selostus quenyan konjunktiosta "ja" mainitsee ohimennen, että nimi on quenyaa ja tarkoittaa 'maata Vernan vierellä' (tai 'varrella', 'rannalla' tms.), engl. "(the land) beside the Verna" (PE 17 s. 19, 71). Tekstissä ei kerrota, mihin nimi Verna viittaa.
Keskustelua aiheesta: Elfling, Minas Tirith.
Arvernien lienee syntynyt vasta Tolkienin kirjoittaessa Bilbon laulua Eärendil, kyntäjä merien (TSH I/2.1.). Tämä laulu kehittyi vaiheittain aikaisemmasta runosta Errantry. Ensimmäisissä versioissa päähenkilö oli edelleen Errantryn "hilpeä viestinviejä". Kun hahmon nimeksi vaihtui Eärendel (myöhemmin Eärendil), mukaan tulivat myös paikannimet Arvernien ja Nimbrethil: Eärendel was a mariner / that tarried in Arvernien; (HoME VII, 99).
Tolkien lisäsi Arvernienin Beleriandin karttaan (HoME XI, 184, 190), mutta viimeiseksi proosakertomukseksi Eärendilin matkasta jäi vuoden 1930 The Quenta (Q). Painetussa Silmarillionissa toimittaja on lisännyt maininnat Arvernienista (Silm. 307; vrt. HoME IV, 148) ja Nimbrethilin metsistä (Silm. 309; vrt. HoME IV, 149).