Aragorn II

Haku sanalla "Aragorn" ohjautuu automaattisesti tänne. Lukeaksesi hänen esi-isästään Aragorn I:stä, katso Aragorn I.

Sormuksen saattue

• Aragorn
• Boromir
• Frodo Reppuli
• Gandalf
• Gimli
• Legolas
• Meriadoc Rankkibuk
• Peregrin Tuk
• Samvais Gamgi

Aragorn II (1. maaliskuuta 2931 ka. - 1. maaliskuuta 120 na.) eli Elessar Telcontar oli uudelleen yhdistyneen Arnorin ja Gondorin kuningas Sormuksen Sodan jälkeen. Hänen puolisonsa oli Arwen Undómiel, haltianainen ja Elrond Puolhaltian ja Celebríanin tytär.

Aragorn oli Isildurin kolmaskymmenesyhdeksäs perijä suoraan alenevassa polvessa; Arathornin ja Gilraen Kauniin poika. Hänen ja Arwenin sanotaan saaneen ainakin yhden pojan, Eldarionin, ja useita tyttäriä, joita nämä tarut eivät tunne nimeltä.

Historia

Varhaiset vaiheet

Aragorn, kuninkaallista sukua, silti syntyessään vain pohjoisen samoojien päällikön poika. Ajat olivat kovat: hänen isänsä Arathorn kuoli Aragornin ollessa vain kahden. Tämän takia Gilraen, hänen äitinsä, vie hänet Rivendelliin Elrondin huomaan, joka kasvattaa hänet omana poikanaan. Hänelle annetaan nimi Estel 'toivo', eikä hänelle vielä kerrota kuka hän todellisuudessa on.

Jo nuorella iällä, kahdenkymmenen tienoilla, Aragorn näyttää taitojaan ja neuvokkuuttaan. Pian tämän jälkeen Elrond kertoo hänelle totuuden hänen alkuperästään. Arvonimet ja korkea-arvoinen suku nostavat Aragornin mielialaa, mutta tuleva vastuu painaa häntä. Seuraavana päivänä hän törmää Arweniin Elrondin tyttäreen, tulevaan vaimoonsa, luullen tätä aluksi peräti Lúthien Tinúvieliksi; sillä onhan Arwen kaunein neito niihin aikoihin Keski-Maassa. Aragorn sulkeutuu muutamaksi päiväksi, kertoen aluksi vain äidilleen mikä on vikana, myöhemmin kuitenkin myös Elrondille. Aragornin pitkät matkat alkavat.

Näillä matkoillaan Aragorn käy kaukana idässä ja etelässä, tutustuu Gandalfiin ja oppii lopulta Kolmannen Ajan parhaaksi erämieheksi. Hänelle tulee viisautta ja hänen tietonsa kasvavat. Matkansa hän suuntaa kaikkialle ja käy mm. kaukana idässä ja etelässä. Gondorissa hänet tunnetaan nimellä Thorongil: käskynhaltija Ecthelion II:n apurina, joka katosi salaperäisesti niitettyään suurta kunniaa.

Kihlautuminen ja Elrondin vala

Ollessaan viidenkymmenen ikäinen hän poikkeaa Lórienissa paluumatkallaan Rivendelliin. Täällä hän tapaa viimein jälleen Arwenin, joka on palannut äitinsä luokse. He kävelevät Cerin Amrothin nurmella ja rakastuvat - ja Arwen tekee valintansa. He kihlautuvat.

Kun Aragorn on lopultakin palannut Rivendelliin, Elrond antaa valansa, ettei Arwenia anneta kenellekään muulle kuin Arnorin ja Gondorin tulevalle kuninkaalle, mutta vasta kun tämä on kuningas. Elrondille tämä on karvas asia, sillä näin Arwenille lankeaa kuolevaisen osa eikä tämä voi matkata Meren ylitse Kuolemattomille Maille.

Sormuksen Sota

Sormuksen Sota alkaa olla käsillä. Aluksi Aragorn ja Gandalf jahtaavat Klonkkua, tuloksetta. Pian kuitenkin paluumatkallaan, sattumalta, Aragorn löytää Klonkun jälkiä ja saa tämän kiinni. Hän vie Klonkun sovitusti Thranduilin haltioiden huostaan.

Paljon myöhemmin Briissä, kun Frodo ja kumppanit ovat matkallaan, hän liittyy heihin. Aluksi hobitit ovat varsin epäluuloisia, mutta pian Aragorn saa heidät luottamaan itseensä: Saminkin, joka oli paljon häntä vastaan. Ilman Aragornia hobitit olisivatkin jääneet kiinni ja Sauron olisi saanut Sormuksen. Aragornin ansiosta he kuitenkin pääsevät Rivendelliin, jossa myöhemmin pidetään Elrondin Neuvonpito.

Sormuksen Saattue valitaan ja Aragorn on yksi jäsenistä, sillä hänen on aika tarttua uudelleentaottuun Narsiliin. Rivendellissä Elendilin Murtunut Miekka taottiin ehjäksi, ja Aragorn antoi sille nimen Andúril, Lännen Lieska. Hän matkaa Saattueen mukana etelään, jossa aluksi auttaa Rohanin kuningasta Théodenia sodassa Sarumania vastaan. Hän levittää taistelukentällä kauhua vihollisiinsa ja on haavoittumaton taistelun jäljiltä.

Alkaa hänen todellinen koitoksensa. Hän saa käsiinsä Palantírin, jonka avulla hän saa tietää että kaukaa etelästä Umbarista on tulossa suuri laivasto, vedettyään ensin Palantírin hallinnan Sauronilta: temppu joka tekee Sauronista hätäisen. Sekä tämän että vihollislaivaston takia hän lähtee nopeinta reittiä vuorten toiselle puolelle, Kuolleiden Kulkuteiden kautta. Hän johtaa haamuarmeijan Gondorin miesten avuksi ja tapatuttaa haradrimin armeijan lähestulkoon viimeiseen mieheen ja kaappaa laivat. Jäljelle jääneet pakenevat kauhun vallassa. Aragorn vapauttaa haamut tehtävänsä suorittaneina ja valmistaa laivaston Minas Tirithin avuksi ja matkaa Anduinia pitkin sinne pitäen kovaa kiirettä, sillä toivo on pettämässä hänet.

Hän saapuu melkein myöhässä, sillä Mordorin sotavoimat ovat mahtavat ja toivo oli jo lähes mennyt Lännen armeijalta. Hän taistelee pitkälle iltaan, säilyen vahingoittumattomana. Pidetään neuvottelu, jonka seurauksena päätetään tehdä uhkarohkea hyökkäys Morannonin porteille. Viimeinen marssi alkaa. Sinne päästyään ei taistelu kestä tappiollisena kovin kauaa, sillä Sormuksen Viejä onnistuu tehtävässään tuhota Sormus. Sauron on kukistettu ja Vihollisen armeijat menettävät ohjaavan tahtonsa ja pakenevat kauhuissaan.

Myöhemmät vaiheet

Pian tämän jälkeen Aragornista tulee kuningas Elessar, kantamansa vihreän kiven mukaan, ja hän viimein saa Arwenin. Alkaa viimeisen Esiaikojen suuren kuninkaan valtakausi, joka kestää Neljännen Ajan vuoteen 120 asti - ja hän kuolee vapaaehtoisesti antaen elämänsä pois.

"Katkeralta se tuntuu", vastasi kuningas. 'Mutta älkäämme antako kukistaa itseämme viimeisessä koitoksessa, kun me kerran hylkäsimme Varjon ja hylkäsimme Sormuksen. Surua on lähtö täynnä, mutta ei epätoivoa. Katso! emme ole ikuisiksi ajoiksi sidotut maan piiriin, ja sen tuolla puolen on enemmän kuin muisto. Hyvästi!

"Estel, Estel!" huusi Arwen ja Aragorn tarttui hänen käteensä ja suuteli sitä ja vaipui uneen. Silloin paljastui kuninkaan suuri kauneus, niin että kaikki jotka jälkeenpäin tulivat sinne, katsoivat häntä ihmeissään; sillä he näkivät että hänen nuoruutensa sulo, miehuuden uljaus ja iän viisaus ja kuninkaallisuus olivat sekoittuneet toisiinsa. Ja siinä hän makasi kauan ihmisten kuninkaitten loiston kuvana kunniassa joka ei ennen maailman murtumista himmennyt.

(Taru Sormusten Herrasta Liite A I 5)

Kuolinvuodesta

Aragorn oli kuollessaan päivälleen 210-vuotias: hänen synnyinvuodekseen ilmoitetaan Vuosien Kirjassa 2931 ka. (= 1331 kl.) ja kuolinvuodeksi 1541 kl. Kuolinvuosi ilmoitetaan myös muodossa "Gondorin N.A. 120" (engl. Fourth Age (Gondor) 120). Kolmannen ajan viimeinen vuosi oli 3021; jos ajanlasku olisi jatkunut ajan vaihdosta lukuun ottamatta ennallaan ja seuraava vuosi olisi ollut 1 na., konnunlaskun vuosi 1541 olisi sama vuosi kuin 120 na. Todellisuudessa asia on kuitenkin mutkikkaampi, sillä Gondorissa siirryttiin jo ennnen ajan päättymistä uuteen laskuun, jossa vuoden alkamispäivä ja jopa kuukausien alut poikkesivat Konnun kalenterista. Vuosi 1 na. alkoi päivänä, joka vanhassa laskussa oli maaliskuun 25. 3021, ja Aragornin kuolinpäivä, 1. maaliskuuta 1541 kl., oli Gondorin kalenterissa lähellä vuoden 120 na. loppua.

Nimistä

Aragorn

Tolkien esitti sindarinkieliselle nimelle Aragorn ainakin seuraavat käännökset ja selitykset:

• 'Kuninkaallinen urheus' (Kingly Valour) tekstikatkelmassa litteen A luonnoksiin (50-luvun alkupuolelta) kuuluvan sivun kääntöpuolella.
• Ara(n)gorn 'kunnioitettu kuningas' (revered king) < *ñgornā 'pelätty, kunnioitettu' kokoelmassa enimmäkseen Silmarillionin nimiin liittyviä muistiinpanoja, joiden viimeinen sivu on päivätty 1957.
• Samaan kokoelmaan sisältyi toinenkin, todennäköisesti aikaisempi muistiinpano, joka on kuitenkin vain osittain luettavissa: "What is gorn in Aragorn, Celegorn. kurna- ... Aragorn is [?simply modeled (on) ?ending] of Arathorn, Celegorn etc. ... for [?pure] Argorn."
• Kirjeessä Richard Jefferylle vuonna 1972 Tolkien kieltää nimen tarkoittavan 'puiden kuningasta', kuten Jeffery oli ehdottanut, mutta ei esitä sille omaa käännöstään. Sen sijaan hän kertoo, että Arthedainin kuninkaiden sukulinjan nimet ovat monilla tavoin erikoisia, eivätkä ne kaikki ole helposti tulkittavissa.

Quenyaksi: Arakorno (etymologia ei tiedossa).

Muut nimet

Aragorn sai eläessään monta nimeä. Elrond kutsui häntä Rivendellissä Esteliksi ('toivo'). Briissä hän sai nimen Konkari (quenyaksi Telcontar), sekä matkoillaan Rohanissa ja Gondorissa hänet tunnettiin Thorongilinä. Kun hänet kruunattiin, hänestä tuli kuningas Elessar Haltiakivi. Muita nimiä olivat esim. Envinyatar 'uudeksitekevä' ja Dúnadan (erityisesti Bilbon Aragornista käyttämä nimi).

Linkkejä

• Oliko Aragorn hyvä kuningas? (www.taivaansusi.net)
• Kuukauden sankari: Aragorn (Vihreä Lohikäärme)