Amdír

Amdír oli sindarilainen ruhtinas, joka Toisen Ajan alussa vaelsi Eriadorin halki ja perusti valtakuntansa salohaltioiden keskuuteen Lindórinandiin, jota myöhemmin kutsuttiin Lothlórieniksi. Toisen Ajan pitkät vuodet Amdír hallitsi kansaansa ja hänen onnistui luotsata maansa läpi Haltiain ja Sauronin sodasta 1600-luvun lopulla. Varsinainen sodan keskustanner olikin Sumuvuorten toisella puolen Eriadorissa, missä Eregion hävitettiin ja Celebrimbor kuoli, mutta myös Lindórinandista osallistui tuohon sotaan armeijaosasto, joka Khazad-dûmin kääpiöiden kanssa hyökkäsi Sauronin joukkojen selustaan ja siten pelasti Elrondin johtamat Eregionin pakolaiset.

Toisen Ajan lopulla saapui Amdírille Gil-galadilta kutsu varustaa miehensä taisteluun Sauronia vastaan Viimeisen Liiton Sodassa. Amdír vastasi kutsuun ja kokosi niin suuren joukon sotureita kuin mahdollista. Sotaan hän marssi yhdessä Vihermetsän Oropherin armeijan kanssa, eivätkä he tunnustaneet Gil-galadin ylivaltaa. Erillisenä ja eldaria huonommin varustettuna osastona toimiessaan olivat salohaltioiden tappiot sodassa suhteettoman suuret, ja Amdír itse sai surmansa Dagorladin taistelussa kuten useimmat miehensäkin, kun he joutuivat erilleen pääjoukosta ja tulivat ajetuiksi Kalmansoille. Hänen kuoltuaan nousi Lórinandin kuninkaaksi hänen poikansa Amroth.

Eräässä Keskeneräisten tarujen kirjassa julkaistussa Tolkienin myöhäisessä esseessä esiintyy Amdírin nimenä Malgalad (KTK 354-355). Ei ole selvää korvasiko toinen nimi toisen ja jos, niin kummin päin, joten on selkeintä olettaa molemmat nimet yhtä suurissa määrin kanonisiksi. Haltioilla useat nimet olivat kuitenkin pikemmin sääntö kuin poikkeus.